Muutamat talvehtivat mehiläispesät huonossa kunnossa

[qwerty]

Tänään 3.5.2013  kävin heikkoja pesiä läpi. Yllätys oli se, että vielä löytyi kolme pesää, jotka olivat selkeästi heikentyneet parissa viikossa.
Yhden pesän nostin vahvan pesän päälle, pesien väliin laitoin propoliksen keruulevyn ja sulkuristikon. Kaksi pesää otin
parilla kehällisellä pieneen parituspesään.



? Tiedekulma:
Mehiläisyhdyskuntien heikkeneminen keväällä liittyy usein ns. kevätromahdukseen (spring dwindle). Talven yli eläneen yhdyskunnan vanhat mehiläiset kuolevat, ja uuden sukupolven kasvu riippuu täysin kuningattaren muninnasta ja lämpimän pesän ylläpidosta. Kriittinen raja-arvo on noin 10 000 yksilöä (≈ 4–5 kehällistä mehiläisiä): tätä pienempi yhdyskunta ei pysty ylläpitämään pesälämpöä +35 °C:ssa, jota toukkien kehitys vaatii. Sulkuristikon (queen excluder, rakoväli 4,2 mm) käyttö pesien yhdistämisessä estää kuningatarten kohtaamisen samalla kun työläiset pääsevät kulkemaan vapaasti. Propolis koostuu pääosin flavonoideista ja fenolihappojen estereistä (n. 50 % hartsia, 30 % vahaa, 10 % eteerisiä öljyjä) ja sillä on osoitettu antimikrobisia vaikutuksia useita mehiläisten patogeeneja vastaan.

[qwerty]

Kävin viikko sitten antamassa ensimmäisen siitepölyruuan. Tänään 22.03.2014 yläkattotuuletuspesät olivat parhaassa voinnissa, ei kosteutta lainkaan. Toinen huomio oli se, ihan Lundenin oppien mukaan
mehiläiset selkeästi tykkäävät talvehtia viileässä pesässä. 18 mm eristämättömät vaneripelät olivat nyt 10 asteessa lennolla. Styroksipesät olivat pallossa vielä.

Kävin aikaisemmin talvella, kovassa pakkasessa, kurkkaamassa noihin vaneripeliin ja kosteus pysyi siellä aisoissa. Näin ei ollut styroksipesissä..

* Voisiko olla niin, että styroksipesä pitää mehiläiset liian lämpimänä?
* Voisiko olla niin, että alta tuulettuva styroksipesä on kaiken kaikkiaan huono kosteuden kannalta?
* Sopiiko styroksi ja eristetyt laatikot paremmin hunaja-osastoiksi kuin talveutusosastoiksi – eli siis eristämään kesällä lämpöä kuin talvella kylmää?


? Tiedekulma:
Mehiläispesän kosteudenhallinta on lämpöfysiikan ja biologian yhteispeliä. Talvehtiva mehiläisparvi tuottaa aineenvaihdunnassaan vesihöyryä: yksi mehiläinen hengittää ulos noin 0,1–0,2 mg vettä tunnissa, ja talviparvessa voi olla 10 000–20 000 yksilöä. Tämä tarkoittaa jopa 2–4 g vettä tunnissa koko parvesta.

Eristämättömässä vaneripelässä (λ ≈ 0,13 W/m·K) seinämä on kylmempi, jolloin vesihöyry tiivistyy seiniin ja valuu ulos – pesä "hengittää" kosteutta ulos. Styroksipesässä (λ ≈ 0,033–0,040 W/m·K) seinämä on lämmin, tiivistymistä ei tapahdu seiniin, ja kosteus jää pesän sisäilmaan. Tämä selittää havaitun kosteuseron.

Lämpötilaero lennolla (10 °C) johtuu juuri eristävyyseroista: styroksin eristyskyky on noin 3–4× vaneriin verrattuna (R-arvo), joten parvi pysyy styroksissa lämpimämpänä ja aloittaa pesänlaajennuksen aikaisemmin – mikä voi olla sekä etu että haitta.