Olen talven aikana mittaillut useasta pesästä lämpötiloja.
Talviaikaan näki, että pesissä vielä henkeä, kun lämpöjä pideltiin.
Nyt lämmöt nousseet > +30 kun sikiöinti alkanut.

Glenn Apiaries myy varroa-kestäviä yhdyskuntia ja emoja
http://www.glenn-apiaries.com/vsh.html

---

📐 Tiedekulma:
VSH (Varroa Sensitive Hygiene) on mehiläisten geneettinen ominaisuus, jossa työläismehiläiset tunnistavat ja poistavat varroapunkin (Varroa destructor) lisääntymissoluista ennen kuin uudet punkit ehtivät kypsyä. VSH-mehiläisillä punkkien lisääntymisaste voi olla jopa 70–95 % alhaisempi kuin tavallisilla yhdyskunnilla. Varroa destructor -punkin naaras lisääntyy yksinomaan mehiläisten siitoskennoissa: yksi naaras voi tuottaa 1–2 hedelmällistä jälkeläistä per kennokierros, jolloin punkki­kanta voi kasvaa eksponentiaalisesti ilman hoitotoimia. VSH-ominaisuus on polygeeninen (useiden geenien säätelemä), minkä vuoksi jalostus vaatii jatkuvaa valintaa useiden sukupolvien ajan.

Ruotsalaiset tutkijat keksivät ja patentoivat lääkkeen mehiläiskatoja vastaan

Lääke on kasvatettu terveen mehiläisen vatsasta löytyvistä aineista

http://www.infowars.com/swedish-researchers-develop-medicine-to-protect-bees-from-deadly-diseases/

---

📐 Tiedekulma:
Mehiläisen hunajamahasta (crop) on tunnistettu noin 13 erilaista maitohappobakteerikantaa (mm. Lactobacillus- ja Bifidobacterium-suvut). Nämä bakteerit tuottavat antimikrobisia yhdisteitä, kuten orgaanisia happoja (maitohappo, etikkahappo) ja bakteriosiineja, jotka laskevat pH:n tasolle ≈ 4–5 ja estävät patogeenien kasvua. Lundin yliopiston tutkimuksessa (Olofsson ym., 2016) havaittiin, että maitohappobakteereista koostuva seos vähensi merkittävästi mm. Paenibacillus larvae -bakteerin (amerikkalainen mädäntymä) ja Melissococcus plutonius -bakteerin (eurooppalainen mädäntymä) kasvua in vitro. Mehiläiskadon (Colony Collapse Disorder, CCD) syyt ovat kuitenkin moninaisia: varroapunkki (Varroa destructor), neonikotinoidipestisidit, virukset (esim. DWV, deformed wing virus) ja elinympäristön köyhtyminen vaikuttavat kaikki yhdessä. Yksittäinen lääke ei siis ratkaise kaikkia mehiläiskatoon liittyviä ongelmia.

Erittäin hyvä rakenne mehiläisten talvehtimispesien tuuletukselle. Muut talvehtimispesätyypit kärsivät kosteudesta, homeesta ym. näillä taas näyttäisi olevan kaikki hyvin.

Tässä tarkempi video pesän rakenteesta:
http://youtu.be/F1M3yQt6TG4

---

📐 Tiedekulma:
Mehiläisyhdyskunta tuottaa talvella merkittävän määrän kosteutta aineenvaihduntansa sivutuotteena – talvipesässä voi kertyä useita litroja vettä koko talven aikana. Mehiläiset polttavat hunajaa lämmöntuotantoon: C₆H₁₂O₆ + 6 O₂ → 6 CO₂ + 6 H₂O. Yhdyskunta kuluttaa talven aikana noin 15–25 kg hunajaa, jolloin syntyy vastaavasti 8–14 litraa vettä. Ilman riittävää tuuletusta tämä kosteus tiivistyy pesän pinnoille, laskee lämpötilaa ja edistää homeen kasvua. Talvehtimispesän optimaalinen suhteellinen kosteus on noin 40–60 %, ja lämpötila talvirypään ytimessä pysyy noin +20–35 °C riippumatta ulkolämpötilasta.

Liitteenä muutama kuva pesäosien desinfiointi­operaatiosta.

K-raudasta saa lattianpeittomuovia, josta noin 1 m rullasta tulee 2 m siivua ja 200 m² maksaa 5 € rulla.

Tuolla muovilla kääritään desinfioitavat pesät sisään niin, että päällys lopulta huputetaan umpinaiseksi.

Pesälaatikoiden päälle tulee haihdutinastiaan jääetikkaa, joka lähtee haihtumaan +17 asteessa, vajoaa
alas, tappaa (talossa ja puutarhassa rautanaulatkin ruostuvat).

---

📐 Tiedekulma:
Jääetikka on väkevää etikkahappoa (CH₃COOH, pitoisuus ≥ 99 %). Sen kiehumispiste on 118 °C, mutta höyrynpaine riittää merkittävään haihtumiseen jo yli 16–18 °C lämpötiloissa. Etikkahappohöyry on ilmaa raskaampi (moolimassa 60 g/mol vs. ilman ~29 g/mol), joten se vajoaa pesälaatikoissa alaspäin — tämä on menetelmän toimivuuden kannalta keskeistä.

Mehiläishoidossa käytetään tyypillisesti 100–200 ml jääetikkaa pesää kohden, ja altistusaika on 3–7 vuorokautta. Menetelmä tehoaa sekä Varroa destructor -punkkiin että Nosema-itiöihin ja Euroopan mätäpesään aiheuttavaan Melissococcus plutonius -bakteeriin.

Kemialliset reaktiot metallin kanssa selittävät naulojen ruostumisen: etikkahappo reagoi raudan kanssa muodostaen rautaetaattia (Fe(CH₃COO)₂) ja vapauttaen vetyä:
Fe + 2 CH₃COOH → Fe(CH₃COO)₂ + H₂↑

Työturvallisuus: etikkahapon TLV (kynnysarvo) on 10 ppm — käytä suojakäsineitä ja hengityssuojainta.

Kävin viikko sitten antamassa ensimmäisen siitepölyruuan. Tänään 22.03.2014 yläkattotuuletuspesät olivat parhaassa voinnissa, ei kosteutta lainkaan. Toinen huomio oli se, ihan Lundenin oppien mukaan
mehiläiset selkeästi tykkäävät talvehtia viileässä pesässä. 18 mm eristämättömät vaneripelät olivat nyt 10 asteessa lennolla. Styroksipesät olivat pallossa vielä.

Kävin aikaisemmin talvella, kovassa pakkasessa, kurkkaamassa noihin vaneripeliin ja kosteus pysyi siellä aisoissa. Näin ei ollut styroksipesissä..

* Voisiko olla niin, että styroksipesä pitää mehiläiset liian lämpimänä?
* Voisiko olla niin, että alta tuulettuva styroksipesä on kaiken kaikkiaan huono kosteuden kannalta?
* Sopiiko styroksi ja eristetyt laatikot paremmin hunaja-osastoiksi kuin talveutusosastoiksi – eli siis eristämään kesällä lämpöä kuin talvella kylmää?

---

📐 Tiedekulma:
Mehiläispesän kosteudenhallinta on lämpöfysiikan ja biologian yhteispeliä. Talvehtiva mehiläisparvi tuottaa aineenvaihdunnassaan vesihöyryä: yksi mehiläinen hengittää ulos noin 0,1–0,2 mg vettä tunnissa, ja talviparvessa voi olla 10 000–20 000 yksilöä. Tämä tarkoittaa jopa 2–4 g vettä tunnissa koko parvesta.

Eristämättömässä vaneripelässä (λ ≈ 0,13 W/m·K) seinämä on kylmempi, jolloin vesihöyry tiivistyy seiniin ja valuu ulos – pesä "hengittää" kosteutta ulos. Styroksipesässä (λ ≈ 0,033–0,040 W/m·K) seinämä on lämmin, tiivistymistä ei tapahdu seiniin, ja kosteus jää pesän sisäilmaan. Tämä selittää havaitun kosteuseron.

Lämpötilaero lennolla (10 °C) johtuu juuri eristävyyseroista: styroksin eristyskyky on noin 3–4× vaneriin verrattuna (R-arvo), joten parvi pysyy styroksissa lämpimämpänä ja aloittaa pesänlaajennuksen aikaisemmin – mikä voi olla sekä etu että haitta.

Overclocked (OC) water cooled PC cooled down more with two 90W Peltier elements in fluoroketone bed

http://youtu.be/0KaCiwYU-ME

I just tested how much difference it makes to add Peltier elements for cooling for my OC
video editing & gaming PC.

In the Excel attachment there is pre-calculations for all parts, prices and W consumption 

There is an Excel attachment drawing which shows a diagram for water piping.

Motherboard:
Asus Z87 MAXIMUS VI FORMULA Intel Z87
Case:
Coolermaster SE



Guide how to test your CPU - is it good or bad for OC:
http://www.youtube.com/watch?feature=player_detailpage&v=1DqIG_89Mcs#t=655

Z87 Series Motherboards - Dual Intelligent Processors 4
http://www.youtube.com/watch?v=4dPT99nlWRA

1-Click Overclock to 4.8GHz - 4-Way Optimization on ASUS Z87
http://www.youtube.com/watch?v=BoaAT5TkXc4

---

📐 Tiedekulma:
Peltier-elementti (TEC, Thermoelectric Cooler) perustuu Peltier-ilmiöön: kun sähkövirta kulkee kahden erilaisen puolijohdemateriaalin liitoksen läpi, toisessa liitoksessa sitoutuu lämpöä (kylmä puoli) ja toisessa vapautuu lämpöä (kuuma puoli).

TEC:n suorituskykyä kuvaa lämpökerroin COP (Coefficient of Performance):
COP = Q_c / W
missä Q_c = siirretty jäähdytysteho (W) ja W = kulutettu sähköteho (W).

Tyypilliselle 90W TEC-elementille huoneenlämpötilassa COP ≈ 0,3–0,6, eli 90W sähköllä saadaan jäähdytettyä vain n. 27–54W. Kuumalle puolelle siirtyy yhteensä Q_h = Q_c + W ≈ 117–144W – tämä kaikki on johdettava pois vesijäähdytyksellä!

Kahdella elementillä kokonaislämpökuorma vesijäähdytykselle kasvaa siis jopa 2 × 144W = 288W pelkistä TEC-elementeistä, mikä on huomioitava radiaattorin mitoituksessa. Fluoriketoni (Novec 7000, kp. 34°C) toimii erinomaisena dielektrisenä nesteenä: sen lämmönjohtavuus on ~0,075 W/(m·K) ja se on sähköisesti inerttiä, joten suora upotus komponentteihin on turvallista.

Jarmo Henttun   siitepölytaikinan valmistusohje.

Ruokinta huhti-toukokuu

2 kg kuivahiivaa
1 kg soijajauhoa
1 kg säteilytettyä siitepölyä

4 kg sokeria 1:2 liuoksena
3 dl rypsiöljyä (oliiviöljy ei kelpaa)
1 monivitamiinipilleri
1 moni-B-vitamiinipilleri
1 magnesiumpilleri

1/3 sokerista pitää olla hedelmäsokeria. Se imee kosteutta ilmasta ja pitää taikinan kosteana.

Taateli antaa hyvää makua taikinaan.  250 g paketti liotetaan kuumassa sokeriliuoksessa. Taatelissa on 65 % sokeria.

Taikinan pitää olla mahdollisimman pehmeä, just sellaista että se pysyy kehien päällä.

Taikina kaulitaan tai valetaan voipaperin väliin. Koko kehäala täytetään ruokalevyillä. Jos menekki on hyvä, satsi kestää viikon. 500–700 g/vk

Säteilytettyä siitepölyä saa Australiasta (maksu Masterilla tai PayPalilla):
https://maps.google.fi/maps?q=63-A+Hunter+Lane,+Hornsby&ie=UTF-8&hq=&hnear=0x6b12a786c43c7153:0x397ff40ea85c75bf,63-A+Hunter+Ln,+Hornsby+NSW+2077,+Australia&gl=fi&ei=KiolU5-aHIbR4QTt64CoCA&ved=0CC8Q8gEwAA

Siinä menee kuljetus ja tulli hinnan lisäksi

http://hornsby-beekeeping.com/irradiated-pollen/

..tilasin kokeeksi 10 kg:n säkin ja se maksoi kotiin kuljetettuna 365 dollaria
edit: Pelkkä 10 kg:n siitepölyn kuljetus Australiasta Suomeen on 285 $ ja siihen päälle
säteilytetyn siitepölyn hinta + tulli...


PS. Valmiita siitepölyruokia löytyy ainakin Nuuterolta (saksalaista). Lisäksi siitepölyä löytyy hunajayhtymältä, mutta
se on säteilyttämätöntä, eikä sitä voi siten käyttää omissa seoksissa. 

---

📐 Tiedekulma:
Siitepölyn säteilytys mehiläistaloudessa perustuu ionisoivan säteilyn kykyyn tuhota mikro-organismien DNA. Käytännössä käytetään joko gammasäteilyä (⁶⁰Co-lähde, fotonienergiat ~1,17 ja 1,33 MeV) tai sähköisesti tuotettua elektronisuihkua. Australiassa ja useissa muissa maissa vaadittu minimiannos siitepölylle on 15–25 kGy (kilograyta), mikä riittää tuhoamaan mm. Paenibacillus larvae -bakteerin itiöt (D-arvo ~3–5 kGy) sekä Nosema ceranae -itiöt tehokkaasti.

Fruktoosin (C₆H₁₂O₆) hygroskooppisuus johtuu sen OH-ryhmien voimakkaasta vetysidontatendensistä vesimolekyylien kanssa. Fruktoosi sitoo kosteutta noin 30–40 % enemmän kuin sakkaroosi samassa suhteellisessa kosteudessa (RH 75 %), mikä pitää taikinan muovailtavana mehiläisille.

Mehiläisten proteiinin tarve kevään suurkasvun aikana on noin 20–30 mg typpeä päivässä / mehiläinen. Siitepöly sisältää tyypillisesti 15–30 % proteiinia (kuivapainosta), joten soijajauho (proteiinia ~45 %) toimii kustannustehokkaana korvikkeena silloin, kun luonnonsiitepöly on vielä vähissä.

Videoita Suomen Mehiläishoitajain Liitto ry:n järjestämiltä talvipäiviltä 2014
http://www.mehilaishoitajat.fi/tapahtumat/talvipaivat/

Juhani Lundén palkitaan vuoden 2014 Mehiläistarhaajaksi
http://youtu.be/J7A8iWjNjyw

Juhani Lundén esittelee varroattoman mehiläisjalostuksen
http://youtu.be/j1n4zGYWGXE

Mehiläisenhoito maatalouden sivuelinkeinona – Kari Valonen
http://youtu.be/RGeF3xewY1Q

Petteri Helander ja päämääränä ammattimehiläistarhaus.
http://youtu.be/N38Hvvt7Pas

Farrar vs. Langstroth – Pentti Paala
http://youtu.be/07ODxEbHGc4

---

📐 Tiedekulma:
Varroa destructor on mehiläisten ulkoloinen punkki, joka on levinnyt lähes kaikkialle maailmaan. Se lisääntyy mehiläisen suljetussa kennossa: naaras munii tyypillisesti 1–6 munaa, joista syntyy aikuisia punkkeja kennon sisällä. Varroatartunta heikentää mehiläisten immuunijärjestelmää ja välittää viruksia (esim. siipien epämuodostumavirus, DWV). Hoitamattomana tartunta voi tuhota yhdyskunnan 1–3 vuodessa. Varroattomaan jalostukseen tähdätään valitsemalla yhdyskuntia, joilla on korkea hygieeninen käyttäytyminen (HB, Hygienic Behaviour) ja varroa-herkkä aistimiskyky (VSH, Varroa Sensitive Hygiene). Tutkimuksissa VSH-mehiläisillä varroataso on jäänyt jopa 90 % alemmaksi kuin vertailuryhmissä.

Tunnelipohjalla talveutus. Kuvattu 1980-luvulla. Perusidea käytössä vieläkin.
http://www.youtube.com/watch?v=Zap22832vl0

---

📐 Tiedekulma:
Mehiläisyhdyskunnan talvehtiminen perustuu ns. talvitykkyyn (winter cluster), jossa mehiläiset kerääntyvät tiiviiksi palloksi pesän keskelle. Yhdyskunta tuottaa lämpöä lihastensa värinällä: klusterin ytimessä lämpötila pysyy noin +20–30 °C ulkolämpötilasta riippumatta, vaikka ulkona olisi −20 °C. Tunnelipohjan tarkoituksena on säätää ilmanvaihtoa niin, että kosteus pääsee poistumaan ilman että syntyy haitallisia vetoja. Liiallinen kosteus (suhteellinen kosteus yli ~80 %) on talvehtivalle pesälle usein suurempi uhka kuin kylmyys sinänsä, sillä se edistää nosemaa ja muita tauteja. Sopiva talvituuletuksen pinta-ala arvioidaan yleensä noin 10–20 cm² per kehäväli.